Neljäs teollinen vallankumous on totta

Kuluvan vuosikymmenen puolivälissä Maailman Talousfoorumin perustaja ja puheenjohtaja, professori Klaus Schwab, julisti neljännen teollisen vallankumouksen olevan meneillään. Nyt, vuoden 2019 lähestyessä loppuaan, tämä on totta myös Suomessa.

Otsikon kuvassa on ensimmäinen tietokoneeni, Salora Fellow, vuodelta 1983. Olin sen ostaessani kymmenvuotias. Ja kyllä, ostin sen itse, omilla rahoilla, jotka pääsääntöisesti oli kerätty pulloja kauppaan viemällä. Yritin kinuta vanhemmiltani rahaa, jotta olisin pystynyt investoimaan sen hetken kuumimpaan kotitietokoneeseen, Commodore VIC 20:een (legendaarinen C-64 saapui kauppoihin ja tietoisuuteeni vasta muutama kuukausi myöhemmin), mutta isäni ilmoitti ykskantaan ettei "kotona tietokoneita tarvita, ja vastahan sinä sait uuden elektroniikkapelinkin". Rahaa ei siis herunut "taas uuden muotivillityksen" rahoittamiseen. Kaikki te 45 - 50 vuotiaat, kuulostaako tutulta? Uskon, että samanlaista keskustelua on käyty 1980-luvun alussa useammassakin kodissa.

Tämän päivän yritykset ovat samassa tilanteessa kuin tämä 10-vuotias poika keväällä 1983. Tietotekniikka kehittyy nyt sellaista vauhtia, että yritysten perinteiset liiketoimintamallit alkavat "hapantua", ja kaikki vanhat opit toiminnanohjausjärjestelmien elinkaarista, sekä perinteisistä ohjelmistoprojektien toteutusmalleista, voidaan unohtaa. Ja vanhoilla opeilla tarkoitan tässä kaikkea yli viisi vuotta sitten opetettua.

No alt text provided for this image
Tässä riittää haastetta monelle suomalaisyritykselle. Kuinka nähdä tulevaisuuteen? Kuinka tehdä oikeita teknologiavalintoja? Mistä resurssit? Kuinka välttyä ylilyönneiltä, sekä tunnistaa ja jättää ylenpalttisesta informaatiovirrasta huomioimatta kaikki se, mikä on vain teknologiafriikkien hehkutusta, ja jonka toteutuminen ei ole todennäköisesti mahdollista seuraavan viiden vuoden aikana? Yritysten tulee olla yhtäaikaa edelläkävijöitä ja konservatiiveja, mikä ei ole helppoa. Gartner, esimerkiksi, ennustaa jatkuvasti noin sataa eri asiaa tapahtuvaksi, joista he sitten myöhemmin hehkuttavat ehkä viittä toteutunutta osumaa, ja heille ennustaminen on sentään leipätyö.

Vanha, tanskalaisen fyysikan nobelistin Niels Bohrin (1885 – 1962) lausuma, (jonka Ahti Karjalaisen (1923 – 1990) kerrotaan ansiokkaasti suomentaneen), "ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen", on edelleen totta. Siksi ennustamisessa kannattaa olla maltillinen ja realistinen. Yrityksellä itsellään pitää olla näkemys oman alansa lähitulevaisuudesta sekä mahdollisista kilpailutekijöiden muutoksista. Ulkopuolista apua kannattaa käyttää rohkeasti, "pistemäisesti" ja avoimin mielin omien näkemysten haastamiseen, sekä teknologisen kehitystietämyksen tuomiseksi mukaan yhtälöön.

Mistä aloittaa?
Aivan ensimmäiseksi kannattaa tehdä IT-päällikölle "stressitesti". Voit esimerkiksi sanoa: "Rakensin viikonlopun aikana Shopifylla yrityksellemme uuden verkkokaupan, ja markkinointiaktiviteetitkin on jo käynnistetty. Onnistuuhan myyntitilausten integrointi meidän toiminnanohjausjärjestelmään ylihuomiseksi?" Jos IT-päällikkönne alkaa yhtäkkiä änkyttää, saa epilepsiakohtauksen, tai sanoo vain "EI!", stressitesti voidaan katsoa epäonnistuneeksi. Jos sen sijaan saat vastaukseksi esim. "onnistunee, toimita vain speksit, niin hoidetaan homma", ovat asiat yrityksessäsi todennäköisesti melko hyvällä tolalla.

Toinen hyvä harjoitus on miettiä, mitä yrityksesi liikevaihdolle tapahtuu, kun iso kansainvälinen kilpailija tulee markkinoille lähes loputtomine resursseineen, esim. tarjoamalla tuotteita omasta verkkokaupastaan, kotiin toimitettuna ja polkuhintaan? Jos pelkäät liikevaihtosi reipasta pudotusta, on aika alkaa varautua ja miettiä, pitäisikö esim. omaa liiketoimintamallia muuttaa? Jos tämän harjoituksen lopputulos taas on "Ei vaikutusta.", kannattaa alkaa miettiä, mitä kaikkea mukavaa sitä eläkepäivillään ehtiikään tehdä. Ne kun voivat tulla eteen pyytämättä ja yllättäen, kuten faksi entiselle pääministerille aikanaan.

Kuka osaa auttaa?
Esimerkiksi me :-)

Lopuksi
Suomalaisilla PK-yrityksillä on hyvät mahdollisuudet pärjätä kilpailussa kansainvälisiä jättejä vastaan. Me tunnemme oman kulttuurimme ja tiedämme mitä asiakkaamme arvostavat. Rajallisia resursseja kannattaa käyttää järkevästi ja ottaa uutta teknologiaa avuksi sopivassa suhteessa. Tärkeintä on muistaa tehdä asiat aina ihminen edellä, ei koskaan teknologia edellä.

Mikäli haluat tietää lisää, katso yhteystiedot tai varaa ilmainen konsultaatio täältä.

Kari Salmu
yrittäjä
Koodikonttori.fi